torstai 28. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 huippuhetket blogissa ja elämässä

No niin, taas on joulusta selvitty, pari kiloa painavampana ja monta kivaa lahjaa rikkaampana. Oma jouluni ja oikeastaan lähes koko joulukuu on mennyt rattoisasti myös sairastaessa, mutta ainakin on nyt nämä välipäivätkin aikaa keskittyä esimerkiksi bloggaamiseen, kun ei tarvitse olla töissä.

Tähän aikaan vuodesta blogit täyttyvät aina kaikenlaisilla vuosikatsauksilla. Vuodenvaihde on aina vähän sellainen uuden ajan alku, ja itselleni se on sitä varsin konkreettisesti siinä mielessä, että elämässäni menee nyt joitakin asioita uusiksi. Tuleva vuosi jännittää, ja tuntuu että tämä vuosi 2017 on kulunut ihan hirveän nopeasti eikä ole tapahtunut oikeastaan mitään. Vaikka kun asiaa alkaa enemmän tarkastelemaan, niin onhan tähän vuoden varrelle mahtunut yhtä sun toista.



Tässä top 5 vuoden 2017 kivoimmista asioista, parhaista saavutuksista ja mieleenpainuvimmista jutuista:

1. Parisuhde

Vuosi sitten olin rakkauselämässäni umpikujassa, mitään potentiaalista ei ollut näköpiirissä eikä miehet tai deittailu edes jaksaneet kiinnostaa. Toivoin miestä rinnalleni, mutta en kerta kaikkiaan meinannut jaksaa enää tutustua kehenkään uuteen tyyppiin ja käydä läpi sitä tutustumisrumbaa, joka ei milloinkaan johtanut lopulta mihinkään. Uutenavuotena tirautin pikku itkutkin siinä vaiheesa, kun vuosi vaihtui rakettien paukkeessa ja jouduin katsomaan vierestä kun onnelliset pariskunnat suuteloivat toisiaan. Tuntui siltä, etten ikinä löytäisi ketään, kun sitten yhtäkkiä tilanne kääntyikin päälaelleen.

Alku ei ollut paras mahdollinen, sillä ensimmäiset treffimme siirtyivät monella päivällä kun sairastuin rajuun oksennustautiin, ja makasin kolmisen päivää raatona sängynpohjalla syömättä käytännössä mitään. Treffipäivänä homma lähtikin sitten varsin vauhdikkaasti käyntiin, kun maistoin muutaman hörpyn gin & tonicia, jonka poikaystäväni halusi tarjota, ja olinkin saman tien pikku huppelissa. Parin päivän oksentelu ja paastoaminen teki todellakin tehtävänsä. Noh, ilmeisesti ensivaikutelma oli tästä huolimatta varsin onnistunut ja homma on selittänyt sen jälkeenkin, kun tässä edelleen ollaan ja ensimmäinen vuosipäivä on jo ihan kohta. Ajattelen päivittäin, kuinka onnellinen olen kun tämä ihminen on elämässäni. Olet paras <3


2. Seksuaalineuvojaksi valmistuminen

Maaliskuussa sain päätökseen opinnot Sexpo-säätiöllä ja sain käteeni seksuaalineuvojan paperit. Neuvojakoulutus (tai siis "seksikoulu", joksi koulutustani kavereilleni kutsuin) oli varsin antoisaa aikaa, opin hirvittävästi uutta ja tutustuin moniin tosi siisteihin tyyppeihin joiden kanssa oli hauskaa ja kiinnostavaa keskustella seksistä ja kaikesta muustakin. Monet opiskelutovereistani tekevät nyt töitä seksuaalineuvojina, osa on perustanut oman yrityksen ja osa on jatkanut opintojaan seksuaaliterapiakoulutuksessa. Itselläni ei rahatilanne sallinut terapiakoulutuksen aloittamista, enkä ole muutenkaan varma olisiko terapointi minun heiniäni: varsinaista asiakastyötä enemmän minua kiinnostaa tällainen kirjallisessa muodossa toteutettu tiedon levittäminen ja neuvonta. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

3. Blogger's Inspiration Day huhtikuussa

Pääsin huhtikuussa bloggarikollegani Sofian (Suoraanpuhujan päiväkirja) siivellä mukaan Indiedaysin järjestämään Blogger's Inspiration Dayhin. Päivä oli hieno kokemus, koska olin haaveillut pääsystä bloggariyhteisöön ja blogitapahtumiin siitä asti, kun niitä on ollut olemassa. Oli myös hauskaa bongailla tuttuja bloggareita, kierrellä näytteilleasettajien pisteitä, maistella ilmaisia ruokia ja juomia (join ihan liian monta lasia viiniä btw, hupsis) ja erityisesti tutustua Sofiaan, jonka kanssa meillä lähti juttu luistamaan ihan saman tien. Sofia, nähdäänkö taas pian?


4. Se, kun tajusin päässeeni eräästä sydämeni särkeneestä ihmisestä viimein yli

Olen kirjoittanut tänne blogiin monta monituista kertaa siitä yhdestä suhteesta, jonka päättyminen pisti minut palasiksi vuosia sitten. Toipumiseni on ollut varsin hidasta siitä syystä, ettei tyyppi ole missään vaiheessa poistunut elämästäni kokonaan vaan on aina silloin tällöin palannut sinne, laittanut viestiä tai tullut vastaan yhteisten tuttujen bileissä. Pari kertaa olemme päätyneet suhteemme päättymisen jälkeen yhdessä sänkyynkin, ja uskonette ettei sellainen ole ollut omiaan edistämään hänestä yli pääsemistä.

Nyt on vihdoin sellainen olo, ettei kyseinen ihminen enää saa minua tolaltaan. Todisteen siitä sain pari viikkoa sitten, kun satuin samoihin pikkujouluihin hänen ja hänen uuden tyttöystävänsä kanssa. Aluksi olin vähän yllättynyt, mutta alkushokin mentyä ohi tajusin, etten oikeastaan edes välitä. Voi sitä riemua, kun katsoin jätkää eikä kehoani pitkin enää kulkenut niitä samoja väristyksiä, joita hän aina ennen oli minulle aiheutti. Huh, se oli kyllä voimaannuttava tunne, kaiken sen sydänsurun ja mielipahan ja kyynelten ja epätietoisuuden ja vitutuksen ja turhautuneisuuden jälkeen.

5. Kaikki bileet ja reissut poikaystävän ja kavereiden kanssa

Ja ylipäätään se, että poikaystäväni tykkää viettää aikaa kavereideni kanssa ja hänestä on tullut osa porukkaa, ei pelkästään "Larissan jätkä". Meidän pariskuntaharrastus ei siis olekaan joku parijooga tai lenkkeily matchaavissa tuulipuvuissa, vaan teknobileet. Se on mahtavaa, koska sinkkuna ollessani aina toivoin löytäväni miehen, joka kävisi bileissä kanssani ja jonka kanssa voisin fiilistellä hyvää musiikkia. No, sain todellakin mitä halusin, teknoa on tullut kuunneltua paljon.

Ollaan myös ekaa kertaa koskaan järjestetty toisten kavereideni kanssa pariskuntailtoja, joissa on läsnä me neljä naista ja kaikkien poikaystävät. Oltiin jopa keväällä yksi viikonloppu mökillä, ja oli ihan huippureissu varsin talvisesta kelistä huolimatta.

On ollut kivaa tutustua myös poikaystäväni kavereihin. Yhden illanvieton aikana pääsin jopa pikkuisen konsolipelaamisen makuun, siis minä joka osaan käyttää Pleikkaria sen verran että saa Netflixin päälle, eli ihan hyvin.


Ja, jotta vuosi tulisi kunnolla käytyä lävitse, olen lukenut läpi kaikki tänä vuonna kirjoittamani blogitekstit ja muistellut, mitä kaikkea mielessäni on pyörinyt. Blogin suhteen olen tänä vuonna mennyt askeleen vakavampaan suuntaan ja kirjoittanut paljon isoista yhteiskunnallisista aiheista. Sisäinen feministini on todellakin herännyt eikä ole enää pelkästään sisäinen, mutta näitä postauksia lukiessa tuli kyllä vähän sellainen olo että voisin välillä vähän rauhoittua sen paasaamisen kanssa ja yrittää kirjoittaa jotain kevyempääkin, ettette te lukijat ihan ahdistu. :D

Tässä blogivuosi pähkinänkuoressa, parhaat postaukseni jokaiselta kuukaudelta:

Fantasioi vaan

Kolme vuotta sinkkuna

Mikä ihmeen sukupuolineutraali?

Täti Punainen kylässä - Pari menkkatarinaa

Pillumanuaali

Panopäivyri osa 5: Nolointa mitä minulle on käynyt seksin aikana (ja myös muut Panopäivyrit)

Pakko ottaa: Päihteet parisuhteessa

Miten aloittaa viestittely kiinnostavan tyypin kanssa

Tyynysotaa ja munanmittausta

SWOT-analyysissa avoin suhde

Miksi seksi hävettää?

#tissiviikko: Millaiset tissit saavat näkyä?

Olipa vaikeaa valita vain yksi teksti per kuukausi. Blogin kannalta vuosi onkin ollut varsin hyvä, lukijamäärät ovat kasvaneet pikku hiljaa ja varsinkin loppuvuodesta olen löytänyt hyvän rutiinin postaamiseen. Jatkan ensi vuonna samoilla linjoilla, ja vielä ennen vuoden vaihtumista kerron hieman lisää siitä, mitä muuta elämässäni ensi vuonna tapahtuu. ;)

Ei kommentteja: