keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Panopäivyri osa 4: Dirty talk gone wrong

Nyt seuraa paljastus: olen tolkuttoman huono puhumaan tuhmia. Minusta se on epämukavaa ja kiusallista ja en tosiaankaan keksi mitään mikä kuulostaisi edes omassa päässäni hyvältä idealta sanoa, joten olen todennut parhaaksi pitää suuni kiinni. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kaikista miehistä, joita kohdalleni on sattunut. Muutama on toki hallinnutkin dirty talkin jalon taidon, mutta seuraavassa kolmessa tapauksessa olisi ehkä voinut olla parempi pysyä vaan hiljaa..


Where did you learn to talk dirty, the, toilet store, humor, funny, meme:


1. Isoa ja paksua munaa

Taisin olla aika epätoivoinen, kun lähdin tämän miehen matkaan pilkun jälkeen baarin edustalta. Erostani oli siinä vaiheessa kulunut vajaat pari kuukautta ja halusin palavasti päästä uuden sinkkuelämäni makuun ja hoitamaan alta pois sen ensimmäisen seksikerran jonkun muun kuin eksäni kanssa. Melkoisen aloituksen sainkin, sillä tämä mies sijoittuu ehdottomasti sille korkeimmalle palkintopallille sarjassamme Randomeimmat yhden illan jutut kautta aikojen.

Tosiaan bongasin miehen erään helsinkiläisen baarin edustalta ja eipä siinä paljon muuta kuin taksilla miehen kämpille. Hän tarjosi minulle muistaakseni lasin vettä ja seuraavaksi istutti minut sohvalle, ja alkoi strippaamaan. Okei, ei ihan sitä mitä odotin, mutta ehkä nämä jutut menee näin, ajattelin, ja seurasin miehen kiemurtelua. Sitten hän sai ilmeisesti tarpeeksi vaatteitaan pois ja kävi minun vaatetukseni kimppuun. Hän kehui vartaloani, erityisesti sen naisellisimpia osia, vuolain sanakääntein. Valitettavasti olen jo unohtanut tarkat sanamuodot, mutta ainakin adjektiivit "ihana", "pyöreä" ja "kiinteä" olivat käytössä. Aluksi kehut tuntuivat mukavilta ja itsetuntoa nostattavilta, enhän ollut aikoihin saanut sellaista huomiota keneltäkään mieheltä, mutta kun tyyppi vaan toisteli samoja ylisanoja jatkuvalla syötöllä, ne alkoivat tuntua pikkuisen kiusallisilta.

Hommien edetessä myös tyypin kielenkannat löystyivät entisestään ja hänen puhelahjansa pääsivät kunnolla vauhtiin. Parhaiten mieleeni on jäänyt tilanne, jossa hän toisteli kiimoissaan lausetta "ou jee nyt saat kunnolla isoa ja paksua munaa" ja en voinut muuta kuin painaa kasvojani tyynyä vasten, jotta saisin pidäteltyä naurua. Täysin en onnistunut pidättelemään tyrskähdyksiä, mutta hän varmaan tulkitsi ne joksikin nautinnon korahduksista ja painoi menemään entistä kovempaa. Sitten hän alkoi mankua, että haluaisi tulla sisälleni. Siinä vaiheessa touhulle oli laitettava piste, ja sanoin, että en ole kiinnostunut hankkimaan lasta hänen kanssaan, joten en voi hänen toivettaan nyt toteuttaa.

Kun homma oli lopulta ohi (loppuhuipennuksena touhulle oli vielä viimeinen yritys heittää lastit pyllyyni ällöttävää kookoksenhajuista liukkaria apuna käyttäen), kävimme makaamaan vierekkäin hänen (kookokselta lemuavaan) sänkyynsä, mutta puhetulva ei talttunut vieläkään. Hän alkoi kysellä minulta yksityiskohtia kuukautiskierrostani, oliko minulla sillä hetkellä ovulaatio ja tunsinko ylipäätään kun ovulaatio tapahtuu. Hetken päästä hän nukahti, ja minä hiivin vähin äänin ulos kämpästä, kookokselta tuoksahtaen. 

Aiheeseen liittyvä kuva


2. In English, please

Vietin 18-vuotiaana lyhyen sinkkupätkän kahden pitkän parisuhteeni välissä. Seksiä emme olleet juurikaan ensimmäisen poikaystäväni kanssa harrastaneet, joten olin siihen aikaan tosi kokematon, ujo ja aika epävarma kaikessa seksiin liittyvässä. Ilmeisesti olemukseni viestitti kuitenkin jotain ihan muuta, kun aloitin suhteen erään pojan kanssa, jonka kanssa olimme olleet aikaisemmin samassa koulussa.

Kyseinen jätkä oli ollut jo yläasteaikoina kiinnostunut englannin kielestä ja osasikin sitä ihan suhteellisen hyvin. Hän viljeli puheessaan paljon englanninkielisiä lausahduksia, mikä oli minusta hiukan ärsyttävää, mutta ei niin ärsyttävää ettenkö olisi kuitenkin halunnut seksiä hänen kanssaan. Erään kerran olimme hänen luonaan ja siinä sänkyhommia aloitellessamme hän kysyi, että voisinko puhua hänelle tuhmia englanniksi. Se olisi hänestä kuulemma äärimmäisen kiihottavaa.

Valitettavasti silloinen viattomuuteni tuli tielle jo ihan senkin takia, etten kerta kaikkiaan osannut englanniksi mitään tuhmia sanoja. Ainoa mikä mieleeni tuli oli jotkut pornoleffoista matkitut oh yeah fuck me-toteamukset, mutta se ei tuntunut sopivalta siihen tilanteeseen. Totta puhuen se ei tuntunut mielestäni sopivalta yhtään mihinkään tilanteeseen, ajatuskin englannin puhumisesta sängyssä oli niin teennäinen ja typerä, että menin pelkästä ehdotuksesta täysin lukkoon. Joten valitettavasti jätkän suuri fantasia jäi sinä yönä täyttymättä.

Nykyään sanavarastoni on hieman laajempi, mutta en kyllä siltikään pystyisi vakavalla naamalla puhumaan suomenkieliselle ihmiselle sängyssä englanniksi yhtikäs mitään. Suomea osaamattomia seksikumppaneita minulla ei ole ollut, joten en osaa sanoa, onnistuisiko touhu pakon edessä paremmin.

3. Miau!

Tapailin jonkin aikaa erästä jätkää, joka tykkäsi kutsua minua Kisuksi. Lempinimi oli käytössä sekä sängyssä että sängyn ulkopuolella, ja siihen sisältyi usein etuliite pikku. En tiedä kumpusiko tämä pikku kissa-asetelma enemmän siitä, että olin häntä fyysisesti paljon pienempi ja ikäistäni nuoremman näköinen, vai siitä, että olin häntä useamman vuoden vanhempi ja minun ajattelemiseni häntä pienempänä jotenkin kompensoi sitä ikäeroa hänelle.

Joka tapauksessa, silloin tällöin seksin aikana hän äityi lässyttämään minulle kuin lapselle, tai kissanpennulle. "Voi kisu, söpö pikku kisu, miaauuu", hän joskus sanoi, sellaisella sössöttävällä äänensävyllä, jolla puhutaan vauvoille. Joskus hän myös kutsui itseään "isäkisuksi". Ei se silloin minua niin häirinnyt, koska seksi oli muuten tosi hyvää. Mutta pitäisin kyllä mielummin kissat ja isät erossa seksitilanteista, ja lässytyksenkin minimissä.

Ai niin, ja kerran hän sanoi seksin aikana myös rakastavansa minua. Totesin vaan, että tämä on kyllä ihan totaalisen väärä hetki sanoa mitään tuollaista.

Makuasioita nämäkin, mutta minusta seksin aikana voi ihan hyvin olla puhumatta. Se on itse asiassa yksi niistä harvoista tilanteista, joissa on erittäin ok olla täyttämättä hiljaisuutta puheella. Koska eihän se seksi hiljaista ole, ainakaan toivottavasti, vaikka varsinaista keskustelua ei käytäisikään. Perus uuh aah toimii aina, samoin vaikkapa sellaiset yksinkertaiset lausahdukset kuin "tuntuu tosi hyvältä" ja "haluun sua tosi paljon". Tai vaikka se "rakastan sua", kunhan sitä ei tee ensimmäistä kertaa seksitilanteessa, kuten ylläolevassa esimerkissä. Jättäisin myös pornosta opitut repliikit pois, ja muutenkin opettelisin tunnistamaan ne tilanteet milloin on parempi pitää kieli kurissa ja keksiä sille jotain parempaa käyttöä.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Kaikkien kannattaisi joskus asua yksin

Kuten täällä blogissakin olen kertonut, muutin viime syksynä pikkuveljeni kanssa saman katon alle. Moni on ihmetellyt järjestelyämme, mutta se toimii oikestaan varsin mallikkaasti. Kaipailen silti toisinaan kuitenkin yksin asumista ja vanhaa asuntoani, josta jouduin opintojeni loppumisen vuoksi luopumaan. Yksin asumisessa oli valtavasti hyviä puolia, ja mielestäni se on sellainen kokemus, jonka soisin jokaisen ihmisen joskus hankkivan. 


Siivosin juuri kämpän lattiasta kattoon, niin nyt kelpaa esitellä miltä meidän sisaruskommuunissa oikein näyttää!

Yksin asuminen tuottaa aivan valtavan vapaudentunteen. Se fiilis, kun kannoin kamani sisään pikkuiseen yksiööni ja tajusin, että saan laittaa ne ihan mihin järjestykseen tahansa, oli huumaava. Kukaan ei tule sanomaan, että musta tuo olisi kivempi tuossa ja et kyllä laita tommoista juttua tuohon, vaan kaiken saa laittaa ihan oman mielensä mukaan. Myös jääkaapin sisällön saa päättää itse ja mikä parasta, kukaan ei syö niitä jätskinjämiä pakastimesta työpäivän aikana tai ahmi karkkihimoissaan sitä suklaapatukkaa, jota olet säästänyt pahan päivän varalle. Ei tarvitse herätä aamulla jonkun herätyskelloon tai siihen, kun joku rämpii pikkutunneilla baarista kotiin. Kotona voi kuljeskella alasti, pitää niin paljon meteliä kuin haluaa ja, jos sellainen mahdollisuus tulee eteen, harrastaa seksiä vaikka kodin jokaisen huonekalun päällä, eikä tarvitse välittää kämppiksistä. Eikä myöskään tarvitse kuunnella/yrittää olla kuuntelematta, kun kämppis panee jotain Tinder-hoitoa seinän toisella puolella.



Mielestäni sellainen tilanne, jossa minä ja poikaystäväni elämme nyt, eli olemme parisuhteessa mutta asumme eri osoitteissa, on erityisen ihanteellinen. Kun ei asuta saman katon alla, siitä yhdessä vietetystä ajasta tulee spesiaalimpaa ja silloin keskitytään siihen yhteiseen ajanviettoon, ei arkiseen puuhasteluun. Uskon myös, että suhteen alkuhuuma ja uutuudenviehätys pysyy pidempään yllä, kun koko ajan ei luuhata yhdessä vaan toista saa joskus vähän ikävöidäkin. On myös mukavaa, että kummallakin on riittävästi aikaa omille jutuille ja harrastuksille. Minulla on tämä blogi ja muut omat juttuni, ja poikaystäväni taas pelailee kaiken maailman random pelejä joista en tajua yhtään mitään, joten suon mielelläni hänelle aikaa pelailla niitä omassa kodissaan ihan rauhassa. Ehkä se yhteenmuuton aika tulee joskus, en tiedä, mutta nyt aion ottaa kaiken irti tästä ajasta kun vielä asumme erillämme.



Vapauden lisäksi yksin asumiseen liittyy toki myös paljon vastuuta. Kaikki kotityöt pitää tehdä yksin ja kaikki asunnon kulut täytyy maksaa omasta pussista. Rahanmeno onkin ehkä se ainoa oikeasti huono puoli. Kotitöistäkin yksinasuva selviää oikeastaan joskus jopa vähemmällä kuin kumppanin tai kämppisten kanssa asuva, sillä yksi ihminen sotkee vähemmän kuin useampi ja jotenkin niitä omia sotkuja on paljon vähemmän ärsyttävää siivota kuin muiden tekemiä. Toki useamman ihmisen talouksissa voisi kuvitella olevan vähemmän tekemistä yhdelle, jos kaikki tekisivät yhtä paljon, mutta meillä se ei ainakaan ihan mene niin. Siksi meillä on ylläolevassa kuvassa näkyvä tiskivuorotaulu, vaikka ei se kyllä kovin hyvin toimi, mutta aina voi yrittää.

(Veli rakas jos luet tätä niin voisitko tiskata ens viikolla!)



Lukuunottamatta veljeni vähäistä siivousintoa yhteisasumisemme sujuu varsin hyvin ilman sen suurempia ongelmia. Kyllähän se tiettyjä rajoituksia elämiselle kuitenkin asettaa. Case in point: eilen minulle tuli siivotessa tosi kuuma, ja teki mieli heittäytyä vähän kevyempään vaatetukseen. Yksin asuessani imuroin aina alusvaatteisillani ja muutenkin juoksentelin kämpässä milloin missäkin epämääräisessä asustuksessa, joten en olisi epäröinyt hetkeäkään heittää vaatteita päältäni pois. Tällä kertaa kuitenkin päätin pysyä täysissä pukeissa ja se oli hyvä päätös, sillä eipä aikaakaan kun veljeni rymisteli ovesta sisään kaveri vanavedessään. Olisihan siinä voinut hieman kiusallinen tilanne syntyä, jos olisin heidän saapuessaan ollut imuri kädessä puolialasti. Ihan tarpeeksi noloa olla lähes aina verkkareissa ja ilman meikkiä kun joku veljeni kavereista tulee kylään.



Syy, miksi jokaisen pitäisi mielestäni asua joskus yksin, ei kuitenkaan ole se, että saisi hillua rauhassa alasti kotona. Tai onhan sekin tosi suuri plussa, mutta se varsinainen syy on se, että yksin asuminen pakottaa itsenäistymään, pärjäämään ja seisomaan oikeasti omilla jaloilla. Minusta on tosi tärkeää osata selviytyä arjen haasteista suht itsenäisesti ja niin, ettei joka pikkuasiaan tarvitse pyytää apua. Sellaiset asiat, kuten sähkösopimuksen tekeminen, lampunvaihto ja tukkeutuneen viemärin tyhjennys ovat suorastaan yleissivistystä, jotka kaikkien tulisi osata. Omillaan pärjääminen vaikuttaa tosi paljon muuhunkin elämään: elämässä uskaltaa tehdä paljon enemmän asioita ja mennä omalta mukavuusalueelta pois, kun ei tarvitse miettiä pärjääkö vai ei. Se näkyy niin ihmissuhteissa kuin vaikkapa työpaikan valinnassakin. Kun ihminen seisoo omilla jaloillaan, hän ei ole riippuvainen muista, hän uskaltaa tavoitella unelmiaan ja hän pystyy oikeasti kunnioittamaan muita tasavertaisina. Siinä on minusta ihan hyvä syy yksin asumiselle.




Ja sitten on vielä se, että aamulla ei koskaan tarvitse odottaa kylpyhuoneen vapautumista.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Panopäivyri osa 3: Suuseksi

Tänään Panopäivyrissä imetään munaa ja nuollaan pillua, lutkutellaan ja livotaan, maiskutellaan ja tehdään maaleja. Kolmannessa osassa siis kolme erilaista tarinaa suuseksistä.

Kuvahaun tulos haulle licking a lollipop




1. Mustelma munassa

Olen kuulemma ihan hyvä ottamaan suihin. Olen kuitenkin huomannut, että taitoni eivät ole parhaimmillaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Pikku kännissä voi sattua yhtä sun toista, niin kuin kävi esimerkiksi yksillä Tinder-treffeillä viime vuoden puolella.

Lähtötilanne oli klassinen asetelma: minä ja deittini olimme puolivahingossa tuhonneet kaksistaan pullon viiniä per naama, ja hilpeän hiprakan ansiosta vaatteet olivat jälleen kerran lentäneet lattialle. Laukeaminen ei yhdynnässä onnistunut kummaltakaan, joten päätin sitten kai imeä jätkästä mällit pihalle vaikka väkisin, ja rupesin lutkuttamaan hänen vehjettään melko ronskein ottein. Jätkä nautti silminnähden touhuamisestani ja pyysi vaan että kovempaa kovempaa, ja minähän sitten imin posket lommolla niin että leukaan sattui. Pari kertaa taisi hampaatkin vähän osua, kun alkoholin hidastamilla reflekseillä en saanut niitä tarpeeksi nopeasti alta pois kun jätkä kiihkossaan työnteli munaansa syvemmälle kurkkuuni. Mutta kyllä se sitten lopulta tuotti tulosta, jätkä lennätti komeat helminauhat ja lähti tyytyväisenä kotiinsa.

Seuraavana päivänä hän sitten mainitsi ohimennen yhdessä viestissä, että ai niin muuten, mun munassa on mustelma. En tiedä kummasta se johtui, hampaistani vaiko siitä puristusvoimasta, jonka sain imemiselläni aikaan.

Joka tapauksessa, olkaahan varovaisia kun otatte kännissä suihin.

2. Jussi Jokisen johtomaali

Tapailin kerran yhtä jätkään, joka tykkäsi antaa suuseksiä tosi paljon. Ja hän oli siinä ihan tolkuttoman hyvä, joten en todellakaan pannut pahakseni hänen innokkuuttaan. Mieleeni on painunut erityisesti yksi tietty kerta, joka liittyy niinkin ajankohtaiseen aiheeseen kuin jääkiekon MM-kisoihin.

Katselimme tämän tyypin kanssa yhdessä Suomen peliä, olisiko se ollut Tshekkiä vastaan. Ensimmäisen erätauon alkaessa jätkä tuli lähelle ja alkoi kosketella siihen malliin, että telkkari jäi hetkeksi vähän vähemmälle huomiolle. Huomasin kuitenkin, kun peli jatkui, sillä istuin siinä vaiheessa hänen naamansa päälle kasvot telkkariin päin ja hän teki taikojaan jalkojeni välissä. Tilanne oli toisen erän alkaessa 1-1 ja juuri sillä hetkellä, kun Suomen joukkueen kapteeni Jussi Jokinen teki 2-1 johtomaalin, pääsin minäkin maaliin sängyssäni. Oli aika makea fiilis, kun laukeamishuutooni yhtyi täysi katsomollinen suomalaisia kiekkofaneja ja täyttä päätä karjuva selostaja.

En tiedä jääkiekosta mitään enkä katsonut tänä vuonna yhtäkään peliä, joten se, että muistan tällaisia yksityiskohtia kuin Suomen joukkueen kapteenin nimen ja jotain yksittäisiä ottelutilanteita, kertoo omaa kieltään siitä että kyseessä oli todellakin merkkitapaus.

Kuvahaun tulos haulle oral sex meme



3. Vaarallinen suihinotto

Olen alun mustelmatarinaa lukuunottamatta välttynyt sen kummemmilta kommelluksilta suuseksin saralla, mutta samaa ei voi sanoa kaikista ystävistäni. Yksi surkuhupaisin tilanne sattui eräälle ystävälleni joitakin vuosia sitten, ja pyysin häneltä luvan kirjoittaa siitä tänne.

Ystäväni ja hänen silloinen poikaystävänsä olivat sängyssä, ja ystäväni oli juuri aikeissa ryhtyä imemään jätkän munaa. Olostaan nauttiva mies nosti kätensä niskansa taakse ottaakseen oikein mukavan ja nautinnollisen asennon. Sitten yhtäkkiä hän alkoi huutaa ja kiroilla kovaan ääneen, sillä hänen olkapäänsä oli loksahtanut sijoiltaan. Tilanne oli niin paha, että kauhistuneen ystäväni oli vedettävä olkapää takaisin paikoilleen, koska jätkä ei saanut laitettua sitä itse. Niinpä ystäväni ryhtyi sitten kaikin voimin kiskomaan jätkän kättä paikoilleen, molempien ollessa edelleen alasti. Lopulta käsi onneksi meni paikoilleen, ja pienen lepotauon ja kipulääkkeiden jälkeen jätkä oli valmis jatkamaan siitä, mihin he olivat ennen tapahtunutta jääneet.

Eli jätkät, kannattaa varoa nauttimasta liikaa, varsinkin jos on taipumusta nivelten sijoiltaan menemiseen. :D

(Kauheaa nauraa tällaiselle, siinä tilanteessa ei varmaan paljon naurattanut, mutta väkisinkin alkaa naurattaa kun ajattelen alastonta ystävääni kiskomassa alastoman eksänsä käsivartta paikoilleen, kun minuuttia aikaisemmin hän on ollut tekemässä jotakin ihan muuta)

Laitetaan loppuun ekstraksi pari linkkiä Tarinoita alakerrasta-blogiin. Nauroin näille postauksille vedet silmissä! Käy lukemassa hauskat tekstit tästä ja tästä.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Pillumanuaali


Pillu on mielestäni melkoisen mystinen elin. Ja niin taitaa olla monen muunkin mielestä, ainakin omalle kohdalleni on sattunut ihan kiitettävä määrä miehiä joille pillun salat ovat todellakin ihan täysi mysteeri. Ei se pillun kanssa toimiminen mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole, vaan pari perusjuttua kun pitää mielessä niin pääsee jo pitkälle. Tässäpä nyt sitten ne perusasiat, eli nyt kuulolle kaikki ne tosimiehet jotka eivät ikinä lue käyttöohjeita, tämä ohje kannattaa lukaista!

Aiheeseen liittyvä kuva


Pillua kannattaa käsitellä samalla tavoin kuin vaikkapa älypuhelimen näyttöä. Hellästi ja pehmeästi sivellen, ei tökkien ja hakaten, tai ei minun puhelimeni ainakaan sillä lailla toimi. Eikä teknologiakaan ikinä toimi paiskomalla ja seinään heittämällä, niin samalla lailla pillukaan ei toimi jos sitä kohtelee turhan kovakouraisesti. Jostain syystä monesta miehestä tulee pillun äärellä oman elämänsä tähti-dj, ja sitä pillua ruvetaan hinkkaamaan samalla intensiteetillä kuin dj skrätsää levyjään. Se vaan, että kun klitoris on todella herkkä elin ja monella naisella jopa niin herkkä että se sietää vain epäsuoraa hellää kosketusta, niin se voimakas ja nopeatempoinen hinkkailu on vaan.. Au. Eli vinkkini on, että ainakin aloita siten kuin koskisit puhelintasi. Kyllä se pillun omistaja sitten sanoo, jos toivoo kovempaa kosketusta.

Sitten toinen tosi tärkeä juttu on kunnollinen liukastus. Tässä asiassa vähemmän ei ole enemmän, vaan mitä kosteampi meno, sitä kivemmin se sormi tai kieli liikkuu ja sitä paremmalta tuntuu. Kuiva sormi kuivassa pillussa tuntuu suunnilleen samalta kuin jos yrittää kirjoittaa kuivuneella tussilla. Ei siitä mitään tule, ja vaikka kuinka yrittäisi painaa kovempaa, niin tussu tussi vaan kuivuu entisestään. Ei sellaisella kynällä ole kiva kirjoittaa, mutta sellaisella upouuden kosteuttaan kiiltelevällä tussilla kirjoittaminen, se tuntuu hyvältä. Ja niin tuntuu sekin, kun se sormi tai kieli liukuu smoothisti siinä pillulla. Niin että kannattaa siis vaikka vähän nuolaista sormia ennen asiaan käymistä.

Kannattaa myös pitää mielessä, että klitoris on toden totta olemassa. Joskus se unohtuu, koska miesten näkökulmasta pillussa kiinnostavinta on se reikä, johon voi upottaa munan. Niin sitten siinä seksissä tulee keskityttyä eniten siihen reikään. Puhun nyt vain omasta puolestani, mutta en ainakaan itse saa juuri mitään nautintoa siitä, jos mies vaikkapa suuseksissä keskittyy nuoleskelemaan sitä pillun aukkoa tai vaikkapa tunkee sinne sormen tai pari ja vatkaa niitä siellä hirveällä vauhdilla. Vähän sama kun joku vaikka ottaisi suihin niin, että pelkästään nuolisi sitä munan vartta tai imeskelisi palleja. Ihan jees, mutta ei sillä mitään nautinnon huippua saavuteta. Joten jos joka tapauksessa meinaa vaikka suuseksiä antaa, niin miksi ei saman tien nuolisi siitä oikeasta kohdasta.

Ja lopuksi vielä ehkä tärkein ohje. Semmoinen, että pillun kimppuun ei kannata syöksyä päätä pahkaa, vaan koskettele ensin muualta. Vähän kun silittää, pussailee ja hyväilee, niin kun sinne pillulle asti lopulta pääsee, on kiva yllätys kun sieltä valuu lemmenmahlat suurin piirtein polviin asti. On hyvä muistaa, ettei seksi ole pelkkää yhdyntää ja kaikki muu pelkkää tylsää esivalmistelua, vaan se esivalmistelu on ihan yhtä paljon seksiä kuin perus jyystäminenkin. 

Jos näillä ohjeilla ei onnistu, niin en sitten tiedä. Uskoisin, että suurimmalle osalle pilluista tämmöinen menettelytapa kyllä varmasti on varsin passeli. Hyvät käyttöohjeet on kirjoittanut myös bloggaajakollegani Henriikka Rönkkönen, jolta törkeästi varastin älypuhelin-vertauksen. Sori Henriikka, se vaan oli niin älyttömän kuvaava, että pakkohan sitä oli käyttää!

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Panopäivyri osa 2: Yhden illan jutut

Yhden illan jutut ovat mielestäni todella yliarvostettuja. Ei haittaa yhtään, etten voi niitä enää harrastaa, enkä niistä tykännyt silloinkaan kun olin sinkku. Välillä sitä kuitenkin puolivahingossa löysi itsensä sängystä jonkun tyypin kanssa, josta ei todellakaan välittänyt yhtään ja jonka kanssa seksi harvoin oli kovinkaan ihmeellistä. Aikaisemmassa parisuhteessani ja sen päätyttyä mielessäni kiilteli kuitenkin joku glitterillä höystetty kiiltokuva upeasta glamouria täynnä olevasta sinkkuelämästä, sellaisesta kuin Sex and the City-sarjassa, jossa pokaisin ilta toisensa jälkeen upeita miehiä ja harrastaisin heidän kanssaan mahtavaa seksiä, kuten Sex and the Cityn Samantha Jones. Tuo mielikuva ei ole mitenkään harvinainen ja siksi tämän päivän Panopäivyrissä kerron kolme tositarinaa siitä, millaisia yhden illan jutut ovat oikeasti. Ja ihan vaan tiedoksi, että tässä ei tosiaankaan ole edes huonoimmat tapaukset, mitä kohdalleni on sattunut. Palaan niihin sitten jossain myöhemmässä Panopäivyrin jaksossa.
Kuvahaun tulos haulle classy women dont have one night stands


1. Peräpekoni paistumaan

Aloitetaan tuoreimmasta, eli tässä näillä näkymin viimeiseksi jäänyt yhden illan juttuni.

Olimme baarissa juhlimassa kahden kaverini synttäreitä. En ollut liikkeellä muna mielessä, mutta ihan vahingossa bongasin baaritiskiltä mukavan oloisen miekkosen ja päätin sitten lopulta lähteä illan päätteeksi hänen kanssaan samaan osoitteeseen. Olin juonut reippaalla kädellä koko illan ja niinpä siinä estottomassa tilassani tulin maininneeksi hänelle, että tykkään rajuista otteista sängyssä. Saattoipa peräti olla niin, että erityisesti kielsin häntä olemasta varovainen ja turhan hellä. Noh, tilanne eteni sitten siihen pisteeseen että vaatteemme lensivät kasaan sänkyni vierelle ja istuin miehen päällä hajareisin alasti. Sitten hän melko äkkiarvaamatta työnsi kaksi sormea suoraan peppuuni. En sanonut aluksi mitään, mutta kun hän alkoi heilutella sormiaan kovakouraisesti peräreiässäni, totesin että nyt kyllä tuli mulla raja vastaan, ei pysty. Ei siinä mitään, jatkettiin hommia tavalliseen tapaan, kunnes tulimme siihen tulokseen ettei kumpikaan ole näillä eväillä minkäänlaista nautinnon huippua tässä saavuttamassa. Sitten tyyppi alkoi taas kutitella sormellaan peppuani ja kuiskasi, että tietäisi kyllä yhden jutun mikä saisi hänet takuuvarmasti laukeamaan. Koska peppuparkani oli ottanut tosissaan hittiä aikaisemmasta sormettelusta ja minun oli ollut koko aktin ajan vaikea keskittyä muuhun kuin suolen seinämissä tuntuvaan kipuun, olin suorastaan järkyttynyt kun jätkä edes kehtasi ehdottaa moista. En muista tarkalleen mitä sanoin, mutta sen muistan, että sinä yönä kumpikaan ei todellakaan lauennut. Aamulla hän lähti kotiin ja jätin hyväksymättä hänen laittamansa Facebook-kaveripyynnön. Pepussani tuntui koko yön ja seuraavan päivä niin kova kipu, että istuminenkin oli epämukavaa, ja isomman hädän toimittaminen oli pitkään erittäin epämukavaa. Että kannattaa ehkä miettiä kahteen kertaan ennen kuin tokaisee yhden illan säädölle olevansa rajun kohtelun ystävä. Se on nimittäin ilmeisesti aika tulkinnanvarainen ilmaisu, kun hän kerran otti sen noin. Tästä tapauksesta ja närkästyksestäni kyseiseen tyyppiin voitte lukea lisää tästä linkistä.

2. Turkulainen erikoinen

Yhtenä kesänä olimme kaveriporukalla Turussa ja nautiskelimme lämpimästä kesäillasta Aurajoen rannassa istuskellen. Selailimme aikamme kuluksi puhelimestani Tinderiä ja tsekkailimme Turun miestarjontaa. Yhtäkkiä ruutuun pomppasi varsin kelvollisen näköinen kaveri, jonka yksi ystävistäni tunnisti tutukseen yliopistolta. Se on kiva tyyppi, laita sydän, kaverini sanoi, ja minäpä tein työtä käskettyä. It's a match, ruudulle välähti saman tien.

Seuraavana iltana meininki oli hieman kosteampi, ja aloiteltuamme ensin kaverini luona lähdimme jatkamaan iltaa jälleen kerran jokirantaan, jossa pelasimme totuutta ja tehtävää juomapelinä. Kun tuli minun vuoroni, ystäväni haastoivat minut suutelemaan jotakuta lähellämme istuskelevasta poikaporukasta. Yksi jätkistä näytti kumman tutulta, mutta en saanut millään päähäni mistä voisin hänet tuntea. En jäänyt pohtimaan asiaa sen kummemmin vaan marssin poikien luo ja kysyin, olisiko joku heistä vapaaehtoinen suorittamaan minulle annetun tehtävän kanssani. Yllättäen kaikki kolme olivat vapaaehtoisia, joten päädyin sitten antamaan pusut heille kaikille. Tehtävän suoritettuani ystäväni juoksivat luoksemme hihitellen ja saivat joten kuten naurunsa seasta todettua, että yksi pojista oli kaverini opiskelututtu, josta oli tullut Tinder-matchini edellisenä iltana. Sehän oli meistä kaikista hauska sattuma, ja pojat jäivät seuraamme loppuillan ajaksi. Siirryimme myöhemmin jokirannasta baariin, jonne myös pojat ilmaantuivat ja päätin sitten lähteä uuden matchini luo jatkamaan iltaa.

Jätkän luona kävimme melko nopeasti asiaan ja tyypin housuista paljastuikin esinahaton yllätys. En ollut aikaisemmin nähnyt ympärileikattua munaa, kerran tosin olisi ollut sellaista tarjolla (palaan tähän vähän myöhemmin) mutta nyt olin ensi kertaa kosketuksissa sellaisen kanssa. Kävi ilmi, että sen kanssa toimiminen oli himpun verran hankalampaa kuin perinteisten mallien. Jätkä kertoi, että hänellä on usein vaikeuksia laueta, eikä humalatila auttanut asiaa, joten vaikka tein kaikki osaamani temput, en saanut häntä tulemaan. Eikä kyllä hänkään minua, ei sen puoleen, sillä se on humalassa säätäessä minulle liki mahdotonta. Lopulta päätimme luovuttaa ja jätkä saattoi minut torille, josta otaksuin osaavani suunnistaa takaisin kaverini luokse. Ilmeisesti työskentelyni oli tehnyt häneen kuitenkin jonkinmoisen vaikutuksen, sillä hän kehui taitojani vuolaasti ja jopa huusi kovaan ääneen torille päästyämme, että olen hänen mielestään Suomen paras suihinottaja.

Kuvahaun tulos haulle one night stand meme


3. Neljän kimppa

Jälleen kerran tarinamme alkaa baarista, tällä kertaa kyseessä oli Tavastian Lauantaidisko. Bongasin tanssilattialta söpön pojan, joka tuli kavereidensa kera tanssimaan minun ja ystäväni kanssa. Vietimme koko illan yhdessä ja päätimme lähteä illan päätteeksi hänen luokseen. Valitettavasti kuitenkin kävi ilmi, että pojan kaverit olivat toiselta paikkakunnalta käymässä ja myös he olisivat tulossa samaan osoitteeseen. "Älä huoli, mulla on kyllä erillinen makuuhuone, niin me voidaan mennä sinne", poika kuitenkin sanoi, joten lähdin odottavaisin mielin jätkien mukaan.

Kävimme ensin snägärin kautta ostamassa jätkille erittäin kuvottavat ja rasvaiset iltapalamätöt, ja sen jälkeen siirryimme tyypin asuntoon. Sisälle päästyäni olin lievästi järkyttynyt, sillä hänen mainitsemansa "erillinen makuuhuone" oli pelkkä nukkumaparvi, jonka edessä ei ollut edes verhoja. Parvi oli niin korkealla, ettei varmaan edes olisi mahtunut harrastamaan seksiä, mutta siinä tilanteessa en viitsinyt ruveta kokeilemaan. Näköesteettömällä parvella paneminen olisi ollut sama, kuin olisimme tehneet sen pojan kavereiden vieressä sohvalla. Ilmeisesti uusi heilanikin tajusi sen, sillä mättöhampparin syötyään hän nukahti saman tien alkaen kuorsata kavereidensa kanssa kilpaa. Onnistuin jotenkin itsekin nukahtamaan mutta heräsin pari tuntia myöhemmin ja aloin saman tien hautoa pakosuunnitelmaa päässäni. Kuuntelin tovin kun heilani kaverit juttelivat alhaalla siitä pitäisikö heidän käydä Mäkkärissä vai ei, ja rukoilin sormet ja varpaat ristissä että he lähtisivät jotta pääsisin poissaollessaan kiipeämään tikkaat alas parvelta ja livahtamaan ulos. Lopulta pojat kuitenkin vaan nukahtivat uudestaan, joten päätin ottaa riskin. Kiipesin parvelta alas niin hiljaa kuin ikinä pystyin, keräsin vaatteeni ja hiivin vessaan pukemaan. Sitten sujautin nopeasti kengät jalkaan ja syöksyin salamana ulos kämpästä. Minulla oli todella loukkaantunut olo, ja vähän hämmentynytkin, koska en voinut ymmärtää miksi heilani oli halunnut tuoda minut kotiinsa mukaan, kun hän tiesi ettemme voisi tehdä mitään.

Että semmoista. Ei ihan niin hohdokasta kuin Sex and the Cityssä, vai mitä? Karu todellisuus yhden illan jutuista on se, että seksi on usein parhaimmillaankin keskinkertaista, kukaan ei kännin vuoksi laukea, ja aamulla saattaa joutua livistämään ninjan tavoin ulos asunnoista ja suoriutumaan kotiin edellisen illan bilevaatteet päällä. Joten kenenkään ei todellakaan kannata kadehtia sinkkuja siitä, että heillä on mahdollisuus yhden illan säätöjä harrastaa, kun ne eivät todellakaan ole millään tavalla maineensa veroisia.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Lukijakyselyn tulokset + arvonnan voittaja

Hei,

Lukijakyselyn vastausaika on nyt päättynyt ja arvonnan voittaja on selvillä. Kyselyyn tuli ihan mukava määrä vastauksia, ja sain paljon ajatuksia ja ideoita blogin tulevaisuutta varten. Vastaajien mielestä kiinnostavimmat aihealueet ovat parisuhde ja seksi ja seksuaalisuus ja heitä kiinnostaa eniten omat kokemukset kyseisistä aiheista sekä vinkit ja neuvot niihin liittyen. Lisäksi toivottiin postausta ryhmäseksistä, faktaan tai fiktioon perustuvia seksinovelleja, asiantuntijahaastatteluja sekä kiinnostavia kuvia. Kiitos vastaajille, tästä on oikein hyvä jatkaa!

Arvonnan voittajan valitsin vastaajien keskuudesta täysin randomilla ja onni suosi tällä kertaa nimimerkkiä Ouzoon. Voittajalle lähtee palkinnoksi Teekutsuilla-tyyliin Pukka Love-teetä sekä pieni paketti liukkaria teekutsuja vauhdittamaan. Voittaja voisi laittaa minulle yhteystietonsa sähköpostilla osoitteesee teekutsuilla@gmail.com niin saan laitettua paketin matkaan! :)

perjantai 12. toukokuuta 2017

Mitä jos en voi koskaan saada lapsia?

Viime viikolla yksi entinen luokkakaverini kertoi Facebookissa olevansa raskaana. Vauvauutisissa ei sinänsä ole mitään uutta, sosiaalinen mediani on ollut niitä tulvillaan jo useamman vuoden ajan. Uutta oli ehkä se, minkälaisen tunteen tuttavani päivitys minussa herätti. Aikaisemmin olen suhtautunut näkemiini vauvapäivityksiin aika neutraalisti, lähinnä kiinnostuneesti että ahaa, tuosta ja tuostakin tulee nyt sitten vanhempi, mielenkiintoista. Sisälläni on ehkä läikähtänyt joku pieni tuntemus siitä, että jonakin päivänä tahdon samaa. Mutta nyt tämän päivityksen lukiessani tunsin kateutta ja pientä paniikkiakin siitä, etten ole itse samassa tilanteessa.

Jostain syystä usein käy niin, että kun pyörittelen mielessäni jotain teemaa tänne blogiin kirjoitettavaksi, siitä tulee yhtäkkiä ympärillänikin tosi ajankohtainen ja siihen liittyvää asiaa tuntuu tulevan joka tuutista. Osittain se johtuu varmaan siitä, että kun jotain miettii tai haluaa, siihen liittyviin asioihin kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Tällä kertaa osuin kyllä kuitenkin harvinaisen hyvin ajan hermolle näiden lisääntymis- ja lapsettomuusmietteideni kanssa. Sekä uusimmassa Cosmossa että uusimmassa Trendissä on artikkelit lapsettomuudesta, ja siitä kirjoitti hiljattain kiinnostavan kolumnin myös Hesarin toimittaja Annamari Sipilä. Sipilän teksti on poikinut myös useita vastineita mielipidepalstalle ja herättänyt runsaasti keskustelua lapsettomuuden eri näkökulmista. Kaiken huipuksi huomasin, että äitienpäivää edeltävänä lauantaina, eli huomenna, vietetään Lapsettomien Lauantaita. Sen järjestää Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, ja ilmeisesti heillä on ollut koko tämän viikon käynnissä Simpukka-viikko, jonka aikana on järjestetty erilaisia lapsettomuuteen liittyviä tapahtumia.




Uusimman Cosmon artikkeli käsitteli vapaaehtoista lapsettomuutta. Se on nykypäivänä yhä yleisempi valinta, mutta sitä jostain syystä ihmetellään yhä kovasti. Sitä jotenkin oletetaan, että kaikki haluavat lapsia, ja vapaaehtoisesti lapsettomaksi jättäytyviä syyllistetään ja pidetään itsekkäinä. Kaikkein törkeintä minusta on se, että työelämässä lapsettomien harteille sysätään enemmän työtaakkaa kuin niiden, joilla on lapsia. En ymmärrä, miten joillekin ei mene jakeluun se, ettei kaikkien tarvitse haluta samoja asioita.



Uusimmassa Trendissä näkökulmana oli se, kun lapsettomuus ei ole oma valinta. Se tunne, kun tuntuu että kaikki muut ympärillä vaan lisääntyvät, mutta itse ei. Sen tunteen minä koin nähdessäni tuttavani raskauspäivityksen. Omalla kohdallani kyse on toki ihan eri asiasta kuin niillä naisilla, joita Trendin juttuun oli haastateltu. He olivat jo lähempänä neljääkymppiä, ja negatiivisia raskaustestejä ja keskenmenoja oli takana jo useampia. Heidän kohtalonsa on yksi suurimmista peloistani. Asia on useimmiten helppo sulkea pois mielestä, sillä olen varsin tyytyväinen tämänhetkiseen vapaaseen elämääni ilman lapsia enkä pode mitään akuuttia vauvakuumetta, mutta kaikki somen raskauspäivitykset, varsinkin ikätovereideni tekemät, saavat pelon nostamaan päätään. Mitä jos koskaan ei tule minun vuoroni postata Facebookiin ultrakuvaa ja jotain imelää aforismia tai lässynlää lorunpätkää pikkujalkojen tepsutuksesta? Vihaan kyllä mietelauseita, niin ehkä jollain coolimmalla ja enemmän omalta tuntuvalla tavalla ilmoittaisin raskausuutisen. Mutta turha suunnitella mitään hauskaa tapaa ilmoittaa suuri uutinen, jos sitä vauvaa ei koskaan kuulu. Ja se ajatus ahdistaa minua välillä aivan järjettömän paljon.

Viime aikoina minusta on tuntunut tosi vahvasti siltä, että kropassani on jotain pielessä enkä varmaan ikinä pysty tulemaan raskaaksi. Eipä sillä että olisin koskaan varsinaisesti yrittänytkään, enemmänkin yrittänyt toki ehkäistä sitä raskaaksi tulemista, mutta pakko myöntää, etten ole aina ehkäisyn kanssa sieltä tarkimmasta päästä. Monet monituiset kerrat olen kuumotellut olevani raskaana, joskus niinkin paljon, että kuukautisenikin myöhästyivät sen pelkän jännittämisen takia viikon. Raskaustestejäkin olen tehnyt ja odottanut ajastimen kanssa uskaltamatta katsoa testitikkuun ennen ajastimen soimista. Aina raskautta pelätessäni olen tiedostanut vahvasti sen, ettei elämäntilanteeni ole ollut sopiva lapsen hankkimista ajatellen. Siitä huolimatta aina siihen pelkoon on sisältynyt pikkuinen toivonkipinä. Se on varsinaista lapsenkaipuuta enemmän ollut kaipuuta saada varmistus siihen, että minussa ei ole vikaa ja pystyn tulemaan raskaaksi. Mutta niin ei ole koskaan käynyt. Ja niitä "vahinkoja", jotka olisivat voineet raskauteen johtaa, on ollut jo sen verran, että olen alkanut tosissani epäilemään omaa hedelmällisyyttäni. Poikaystäväni on ihmetellyt moneen otteeseen, kuinka voin suhtautua niin tyynesti vaikkapa rikki menneeseen kondomiin tai muutamaan sellaiseen kertaan, kun yksinkertaisesti olimme liian kiimaisia ajattelemaankaan ehkäisyä. En vaan yksinkertaisesti usko enää siihen, että tuollaisilla vahingoilla olisi jotain seurauksia.




Tuttavani raskauspäivitys sai minussa liikkelle monenlaisia tunteita. Tuli kateus, paniikki ja lopulta määrätietoisuus siitä, että rupean tekemään tälle asialle jotain. Jo jonkin aikaa olen kärsinyt aikaisempaa kovemmista kuukautiskivuista ja menkkani ovat muutenkin muuttuneet erilaisiksi kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja muutokset ovat saaneet minut epäilemään endometrioosia. Endometrioosi on tila, jossa kohdun limakalvoa on ikään kuin "väärissä paikoissa", ja se aiheuttaa noin puolella sitä sairastavista lapsettomuutta. Haluaisin päästä tutkittavaksi ja poissulkea endometrioosin mahdollisuuden, tai sitten vaihtoehtoisesti opetella elämään sen kanssa. Pahintahan tässä on nimittäin juuri se epätietoisuus, kun sitä pelkää, mutta ei oikeasti tiedä onko sille pelolle mitään aihetta. Kun ei minulla varsinaisesti ole niin kiire sen itse lastenhankinnan kanssa, vaan enemmänkin pelottaa, että huononnan mahdollisuuksiani saada lapsi sitten joskus jos odottelen toimeen ryhtymistä kovin kauan. Niin ehkä sitä paniikkia saisi lievennettyä sillä, että tietäisi oikeasti missä mennään.

Kaikesta huolimatta tahdon onnitella entistä luokkakaveriani hänen raskautensa ansiosta, ja samoin myös kaikkia muita Facebook-kavereitani ja muita tuttujani, jotka ovat tulossa äideiksi tai isiksi. Olen iloinen teidän puolestanne, vaikka vähän kadehdinkin teitä. Ja niille, joilla ei lapsosia (vielä) ole, otetaan kaikki irti Lapsettomien Lauantaista!

Lapsettomien yhdistys Simpukka

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Panopäivyri osa 1: Pus pus

Aloitan tänään uuden Panopäivyri-nimisen juttusarjan, johon ilmestyy aina keskiviikkoisin uusi postaus seuraavan kymmenen viikon ajan. Juttusarja keskittyy raportoimaan viihdyttävällä ja kenties opettavaisellakin tavalla omista kokemuksistani seksin ja seksuaalisuuden maailmassa. Omien kokemusteni jakamista on nimittäin toivottu lukijakyselyssäni tosi paljon, niin tässäpä niitä nyt sitten olisi ihan reilulla kädellä.

Jokaisessa Panopäivyri-sarjan postauksessa on erilainen aihe, josta kerron kolme erilaista tarinaa. Tässä ensimmäisessä osassa kerron teille kolme tarinaa suutelemisesta.


Pus pus vaan, snäppifiltterit on kivoja.

1. Ikimuistoinen ensisuudelma

Pääsin ekaa kertaa pussailuhommiin kolmetoistavuotiaana. Aika vanhana, tiedän, suurin osa saa ekat pusunsa kai jo jossain päiväkodissa tai viimeistään ala-asteella. Meiltä puuttui päiväkodista ja koulusta kokonaan sellainen pusuhippakulttuuri eikä muutenkaan ala-asteella kukaan "seukkaillut" tai mitään, kaikki ihastumiset ynnä muut oli lähinnä noloja juttuja vaan. Ja olin kyllä myös niin ujo vielä ala-asteella, etten uskaltanut edes jutella jätkille, saati edes haaveilla mistään pussailusta.

Mutta joo, olin siis kolmetoista. Seiskaluokka oli juuri alkanut, ja yhtenä iltana olin uusien luokkakavereideni kanssa hengaamassa eräässä puistossa. Sinne tuli sitten jotain kavereideni tuntemia jätkiä, joukossa eräs Janne (nimi muutettu, en usko että häntä kukaan tunnistaa täältä mutta silti, varmuuden vuoksi). Jannella oli näppyläinen naama, hammasraudat ja typerä aurinkolippa päässä, ja hän näytti mielestäni kerta kaikkisen juntilta. Janne sen sijaan ihastui minuun suoraa päätä ja pyöri ympärilläni kuin väkkärä. Olin tosi hämmentynyt, koska en ollut tottunut saamaan pojilta huomiota ja en oikein tiennyt, miten tilanteessa olisi pitänyt käyttäytyä. Sitten Janne kysyi, tulisinko juttelemaan hänen kanssaan kahdestaan vähän matkan päähän.

Kävelin kiltisti mutta vähän kiusaantuneena Jannen perässä pienen leikkimökin taakse. En muista mitä hän seuraavaksi sanoi tai mitä itse vastasin, mutta jotenkin homma päätyi siihen että yhtäkkiä Jannen naama oli sentin päässä omastani ja hän tunki kieltään innokkaasti suuhuni. Jannen suu maistui tupakalle, huulet olivat ohuet ja kuivat ja kieli iso, kova ja innokas. Irtauduin hänestä aika nopeasti, mutta en tietenkään kehdannut sanoa mitä ajattelin, varsinkaan kun Jannen kasvoilla oli niin onnea säteilevä ilme. Seuraavaksi hän sitten talutti minut takaisin muiden luo ja esitteli minut hänen uutena tyttöystävänään.

Illalla kotona minua ahdisti. Olin vahingossa alkanut seurustella tyypin kanssa, johon en ollut tippaakaan ihastunut ja jonka suuteleminen lähinnä ällötti minua, enkä tiennyt mitä pitäisi tehdä. Odottelin viikon, tekstailin Jannen kanssa silloin tällöin jotain ja kaikki hänen viestinsä saivat minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että nyt tuli tehtyä virhe. Hän ei kerta kaikkiaan ollut minusta millään tavalla kiinnostava. Kun sitten näimme seuraavan kerran, en ehtinyt edes nousta kunnolla pyöräni selästä kun Janne tuli jo kieli pitkällä luokseni ja työnsi sen saman tien kurkkuuni. Kun hänen savulta maistuva limainen kielensä oli vihdoin lopettanut tutkimusmatkansa suussani, painoin katseeni maahan ja sanoin, että tästä ei nyt tule mitään. Ja niin päättyi ensimmäinen seurustelusuhteeni, joka traumatisoi minua sen verran, että uskalsin pussata toista poikaa vasta melkein kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen. Että oli ikimuistoista joo.



2. Pussatako vai eikö pussata, siinä vasta pulma

Pussailu on ihanaa, mutta ei aina. Vihaan pussailla ihmisiä joilla on kovat ja kuivat huulet ja jotka keskittyvät liikaa heiluttamaan kieltään toisen suussa. Olen lopettanut suhteita siksi, että toinen on ollut huono suutelija. Onhan se kuitenkin tosi iso merkki siitä, että ei ehkä sovita kovin hyvin yhteen, koska kyllä fyysinen yhteensopivuus on ihan yhtä tärkeää kuin muutkin yhdistävät tekijät.

Jotta pääsee arvioimaan toisen pussailuskilssejä, täytyy ensin saada jollain lailla tehtyä aloite siihen ryhtymiseen. Se tilanne, kun ilmassa on selkeästi sähköä ja molemmat yrittävät kerätä rohkeutta tehdä sen ensimmäisen aloitteen, on joskus piinaavan kiusallinen. Ja jos siinä toimii väärin, voi pilata tunnelman totaalisesti.

Tällainen tapaus sattui kerran eräillä Tinder-treffeillä. Istuskelimme tyypin kanssa sohvalla noin metrin päässä toisistamme ja muistan ajatelleeni, ettei välillämme mielestäni kipinöinyt kerta kaikkiaan ollenkaan. Sitten aivan out of the blue deittini totesi kuivaan ja asialliseen sävyyn, että hän tässä miettii että suutelisiko minua vai ei. Sitten hän alkoi esittää erilaisia argumentteja asian puolesta ja sitä vastaan. Istuin sohvalla täysin pöllämystyneenä ja taisin todeta vaan, että kerrohan sitten kun tulet jonkinlaiseen johtopäätökseen. Kyllä se tilanne siitä sitten eteni siihen, että pussailtiin siinä sohvalla ja päädyttiin hänen huoneeseensa tekemään vähän muutakin, mutta koko keissistä jäi kyllä tosi hämmentynyt fiilis. Tyyppikin taisi tajuta sen, koska en sitten kuullut hänestä enää koskaan mitään, enkä kyllä itsekään laittanut mitään viestiä, joten se ei ollut mikään menetys. Mutta se oli kyllä suht random tilanne, oli varmaan kummallisimmat Tinder-treffini koskaan. Perinpohjaisemman selostuksen tapahtuneesta voit lukea tästä linkistä.




3.

Jotta tästä nyt ei tulisi ihan pelkkää katastrofitarinaa toisensa perään, tahdon omistaa tämän kolmannen tarinan niille kaikkein ihanimmille pussailukokemuksilleni. Yhtä ylitse muiden on kyllä ihan mahdotonta valita, koska olen päässyt elämäni aikana pussaamaan niin montaa ihanaa tyyppiä niin monissa eri paikoissa ja tilanteissa. Tietty pussailu on kivaa ihan missä vaan, mutta se voi olla vielä kivempaa jossain tosi spessuissa paikoissa, joten tähän loppuun vielä top 5 paikat missä olen suudellut jotakuta.

5. Korkean kiipeilytelineen huipulla

4. Bussipysäkillä keskellä yötä niin intensiivisesti että missattiin ainoa siihen aikaan kulkeva bussi

3. Mistelin alla pikkujoulubileissä osana juomapelitehtävää

2. Rannalla tähdenlentojen lentäessä taivaalla

1. Lavalla yleisön edessä tanssiesityksen loppuhuipennuksena


Pus pus!

ps. Vielä ehtii käydä vastaamassa lukijakyselyyn, linkki sivupalkissa!

tiistai 9. toukokuuta 2017

Muistutus: Vastaa lukijakyselyyn 14.5. mennessä ja osallistu arvontaan!

Heippa lukijat! Joko olette käyneet vastaamassa lukijakyselyyni? Nyt kannattaa käydä vastaamassa, sillä samalla tosiaan osallistuu arvontaan josta voi voittaa Teekutsuilla-aiheisen palkinnon! Osallistumisaika loppuu tämän viikon sunnuntaina 14.5. klo 24 ja julkistan voittajan täällä blogissa maanantaina 15.5. Alla vielä ohjeet osallistumiseen:

1. Vastaa lukijakyselyyn klikkaamalla tästä tai sivupalkista löytyvästä linkistä
2. Muista kirjoittaa alkuun nimi/nimimerkki
3. Siinäpä se

Kiitos jo vastanneille, vastauksenne ovat minulle erittäin arvokkaita ja olen saanut paljon hyviä kehittämisehdotuksia ja postausideoita! :)

lauantai 6. toukokuuta 2017

Epäsuositut mielipiteeni

Epäsuositut mielipiteet-postauksia on ilmeisesti ollut paljon liikkeellä muoti- ja lifestyleblogeissa viime aikoina. Tuosta kun heittää Googleen "epäsuositut mielipiteet" niin tulee pitkä lista blogeja joista tämän tyyppinen postaus löytyy. Ideana on siis listata omia mielipiteitä, jotka ovat "epäsuosittuja" ei jotka eivät juurikaan saa suurta kannatusta ympäröiviltä ihmisiltä. Innostuin ideasta, koska mikäs sen parempaa kuin oikein luvan kanssa huudella kerralla kuuluviin kaikki sellaiset mielipiteet, jotka yleensä saa yleisen rauhan ja viihtyvyyden vuoksi pitää omana tietonaan. Tai no, en kyllä pidä, eivätkä ajatukseni nyt ihan hirvittävän rajuja ja radikaaleja ole, mutta silti. Tässä tulee kahdeksan epäsuosittua mielipidettäni, ja kuvituksena kaikkia vanhoja koneelleni postauksia varten keräämiäni mutta käyttämättä jääneitä memejä.




Suorapuheisuuden ja rehellisyyden nimissä ei saa olla muille ilkeä. Tiedättekö ne ihmiset, jotka laukovat ihan törkeitä juttuja muille päin naamaa, ja sitten puolustautuvat sanomalla "no mä oon vaan suorapuheinen" tai "oma vika jos et kestä kritiikkiä". Ei sitä nyt voi vaan kulkea ympäriinsä käyttäytymässä huonosti ja vedota siihen, että sattuu nyt vaan olemaan niin kauhean rehti ihminen. Rehellisyys on hieno juttu, mutta niin on tilannetajukin, jotta ymmärtää milloin on hyvä aika pitää ne rehelliset ajatuksensa omana tietonaan. Asiallinen palaute on erikseen, mutta henkilökohtaisuuksiin menevät loukkaukset ovat minusta suorastaan henkistä väkivaltaa.

Seksitauteja pelätään ihan liikaa. En minäkään semmoista kyllä erityisesti omalle kohdalleni toivo, mutta eipä sellaisen saaminen nyt mikään maailmanloppu olisi kuitenkaan. Kunnolla hoidettuna mikään niistä ei tapa, ja sellainen ajattelu että taudin saanut olisi jotenkin "saastunut" tai huonompi ihminen on kyllä niin vanhentunutta ajattelua että oksat pois. Että joo, suojaudutaan vaan niiltä jatkossakin, mutta ei nyt liikaa kuumotella.




Kihloihin meneminen on lupaus avioliitosta. Moni tuntuu ajattelevan nykyään kihlautumista jonain next level-seurusteluna, että kun pelkkä kimpassa oleminen ei riitä niin mennään kihloihin sitten. En tarkoita, että kihlautumisen jälkeen pitäisi järjestää parin vuoden sisään häät, voihan sitä olla kihloissa pidempäänkin. Joillekin kihlautuminen ja avioliitto tuntuvat jotenkin olevan niin kaksi erillistä toisiinsa liittymätöntä asiaa, ja se on minusta vähän kummallista.

Haluaisin saada lapsia nuorena. Tavallaan se juna kai vähän meni jo, vaikka onhan tässä vielä pari vuotta matkaa suomalaisen ensisynnyttäjän keski-ikään, joka oli vuonna 2016 28,8 vuotta. Vierastan sellaista ajatusta, että elämä pitäisi elää ensin valmiiksi ja saavuttaa tietyt etapit, kuten omistusasunnon ja auton hankkiminen, ennen kuin voi ruveta harkitsemaan perheenlisäystä. Kyllä niitä kämppiä ehtii sitten lastenkin kanssa ostelemaan. Pelkään tosi paljon sitä, että lasten hankinta venyisi ja venyisi ja kun lopulta ryhtyisin yrittämään, olisi jo liian myöhäistä.




Ihmiset asettavat parisuhteisiinsa liian tiukkoja rajoja. Mustasukkaisuus on tosi yleistä ja moni vetää herneet nenään jo sellaisesta, että oma kumppani juttelee toisen ihmisen kanssa. Uskon, että elämä on helpompaa kun ei kyttää ja vahdi kumppaninsa tekemisiä, sanomisia ja menemisiä koko ajan ja antaa tälle vähän omaa tilaa ja vapautta. Tuntuuhan se hurjalta antaa kumppanille vapaus vaikka flirttailla muille: mitä jos hän ihastuu johonkin toiseen? Niin voi toki käydä, mutta mielestäni parempi niin kuin että pitäisi toista väkisin luonaan. Tuskin kukaan hyvästä suhteesta lähtee pelkän kevyen flirtin takia kävelemään, ja jos lähtee, niin eipä tainnut olla kovin hyvä suhde.


En ole ikinä kokenut mitään suurta kaipuuta reissata ympäri maailmaa. Toki tykkään matkustelusta ja olisi makeaa nähdä erilaisia paikkoja, mutta en Aasian reppureissut tai ulkomaille muutot eivät jotenkin ole ikinä houkutelleet minua. Tai no okei, viime lauantaina kun satoi räntää ajattelin kyllä hetken että nyt lähden lipettiin täältä, mutta en silti tiedä. Ei se reissaaminen kai mikään kansalaisvelvollisuus ole, vaikka niin moni sitä harrastaakin?


Paljastava tai ns. seksikäs pukeutuminen ei ole mielestäni seksikästä. En voi ymmärtää kenen mielestä jotkut olemattomat bikinit jäätävien tekotissien peittona ovat hyvännäköiset ja seksikkäät. Kuka kiihottuu sellaisesta tyrkyllä olemisesta? Mielestäni paljon seksikkäämpää on sensuelli ja hyvällä maulla toteutettu paljaan pinnan näyttäminen, jossa jätetään vähän jotain myös arvailun varaan. Omassa makuuhuoneessa voi sitten esitellä sulojaan enemmänkin, mutta myös sellaiset halvan näköiset seksirooliasut ovat mielestäni kaikkea muuta kuin seksikkäitä. Itse ainakin tunnen oloni kauniimmaksi ja seksikkäämmäksi jossain laadukkaissa ja vartaloani imartelevissa alusvaatteissa, kuin jossain keinokuituisessa hoitsuasussa.


En tykkää sperman nielemisestä. Moni kaverini ihmettelee sitä ja sanoo että ei se nyt niin paha oo, ja eihän se olekaan, mutta en vaan tykkää siitä yhtään. Sain traumat kun kerran yhden jätkän kanssa sain äkkiarvaamatta lastin suuhuni ja melkein laattasin hänen päälleen, ja pelkään että niin käy uudestaan. Että joo, on niitä sellaisiakin seksijuttuja, joihin en oikopäätä suostu.

Mitäs sanotte, samaa vai eri mieltä?

ps. muistakaa käydä vastaamassa Teekutsuilla-lukijakyselyyn ja osallistua samalla huikeaan arvontaan! Kyselyyn pääset tästä tai sivupalkissa olevasta linkistä.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Vastaa Teekutsuilla-blogin lukijakyselyyn ja osallistu huikeaan arvontaan!

Hei ihanat lukijani! Teitä on tullut lähiaikoina muutama lisää ja se jos mikä on mahtava juttu, kiitos paljon siitä. Jotta te jaksaisitte lukea juttujani jatkossakin, laadin pienen kyselyn johon vastaamalla autatte minua suunnittelemaan blogin sisältöä entistä paremmin. Kyselyyn vastaamiseen menee ehkä pari minuuttia ja kaikki vastaajat osallistuvat arvontaan, jonka palkintona on huikea Teekutsuilla-fanipalkintopaketti. Käykää siis vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa mielipiteenne, ne ovat minulle kultaakin kalliimpia, ja muistakaa laittaa alkuun nimi tai nimimerkki niin olette mukana arvonnassa!